Ilmoitukset

Uusi ilmoitus kalenterissa KIPU NISKAN RETKAHDUSVAMMAN JÄLKEEN -MITEN TUTKIN JA HOIDAN?  -  Pe 29.9.2017 klo 11.30 - 15.30 Tampere - ohjelma

Uusi ilmoitus Fysiatrian meeting ohjelma OYS syksy 2017 ohjelma

Avoimet fysiatrian virat

Fysiatriaan erikoistuvan lääkärin toimia on vapaana (tiedustelut sähköpostitse):
- Keski-Suomen SHP, KS, Jyväskylä (jari.ylinen@ksshp.fi)
- Kymenlaakson SHP, Carea, Kotka (mia.liitola@carea.fi
- Vaasan SHP, KS (annica.sundberg@jakobstad.fi)

Fysiatrian erikoislääkärin toimia on vapaana:
- Etelä-Savon SHP, Mikkelin KS (riikka.juhakoski@essote.fi) - ylilääkärin virka
- Kainuun SHP, KS, Kajaani (seppo.makkonen@kainuu.fi)
- Keski-Suomen SHP, KS, Jyväskylä (jari.ylinen@ksshp.fi)
- Lapin SHP, KS, Rovaniemi (ari.raisanen@lshp.fi)
- Pohjois-Karjalan P-KSSK, Joensuu, Siunsote (marja.kilpiainen@siunsote.fi)
- Vaasan SHP, KS (annica.sundberg@jakobstad.fi)

Useissa sairaaloissa on mahdollista käyttää erikoislääkärin virkaa myös erikoistumiseen.

Vaativa kuntoutus alkaa – mikä muuttuu?

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu 1.1.2016 vaativaksi lääkinnälliseksi kuntoutukseksi.

Tällöin kytkös vammaisetuuteen poistuu: hakijan ei tarvitse enää saada korotettua vammaistukea saadakseen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Lisäksi laki tuo mukanaan sisällöllisiä uudistuksia, jotka mahdollistavat kuntoutuksen joustavaa toteutusta ja yhteistyötä kuntoutumisen tukemisessa. Kuntoutuksen viitekehyksenä käytetään WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitusta. https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus. Kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten.Jos jo myönnetty kuntoutus jatkuu vuodenvaihteen yli, ei lakimuutos aiheuta selvitystarvetta menossa olevan kuntoutuksen jatkamiseksi.

Lakimuutoksessa seuraavat myöntöedellytykset säilyvät ennallaan:

  • henkilö on alle 65-vuotias
  • henkilö ei ole julkisessa laitoshoidossa
  • henkilöllä on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa
  • rajoite liittyy sairauteen tai vammaan, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve
  • kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon
  • kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia, vaan myös suoriutumista ja osallistumista
  • mahdollistavia
  • kuntoutus on perustellusti tarpeen.

Uutta on edellytys sairauteen tai vammaan liittyvistä huomattavista vaikeuksista arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Rajoitetta tarkastellaan kokonaisuutena ja sitä arvioidaan ICF-toimintakykyluokituksen mukaiset osa-alueet ja niiden vuorovaikutussuhteet huomioiden yksilöllisesti, hakijan tilanteen mukaan laaja-alaisesti. Rajoite voi olla esimerkiksi liikkumisen ja käsien käytön, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen, käyttäytymisen ja mielentoimintojen, oppimisen ja tiedon soveltamisen, aistitoimintojen, tai itsestä, kodista tai asioinneista huolehtimisen alueella. Yksilö- ja ympäristötekijöiden, kuten elämäntilanteen, voimavarojen, ympäristön tuen, sairauksien kokonaisuuden sekä toimintaympäristön vaikutus suoriutumiseen ja osallistumiseen huomioidaan.


Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukainen kunnan (terveydenhuollon) vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta säilyy ennallaan. Sairauden tai vamman tutkimus, hoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkeinen kuntoutus kuuluu terveydenhuollolle kunnes tilanne on vakiintunut siten, että kuntoutustarvetta voi arvioida vähintään vuoden ajalle. Seurantavastuu säilyy terveydenhuollolla myös Kelan järjestämän kuntoutuksen ajalla. Jos potilaalla ei ole kykyä aktiivisesti osallistua kuntoutukseen, suorittaa tehtäviä tai toimintoja, tai kykyä osallistua oman elämän tilanteisiin aktiivisesti (itsenäisesti, avustettuna tai apuvälineiden avulla) pidetään kuntoutusta hyvään hoitoon liittyvänä ja terveydenhuollolle kuuluvana. Pelkästään hoidettavuuden helpottaminen ei ole vaativaan kuntoutukseen kuuluvaa toimintaa, ellei siihen liity myös suoriutumista ja osallistumista mahdollistavaa kuntoutusta.


Vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu vaikuttavuustietoon, jota täydentävät yleisesti hyväksytyt, kokemusperäisesti perustellut menettelytavat. Kuntoutusta järjestetään edelleen yksilö-, ryhmä- ja monimuotoryhmäterapioina sekä moniammatillisina kuntoutuspalveluina (yksilöjaksot tavoitteisiin soveltuvalla palvelulinjalla, sopeutumisvalmennuskurssit tai kuntoutuskurssit avo- tai laitosmuotoisena) http://www.kela.fi/kuntoutuspalvelut. Kuntoutusta toteuttavat kuntoutuksen ammattilaiset. Kuntoutus toteutuu voimassa olevien standardien mukaisesti http://www.kela.fi/documents/10180/734866/Kelan+avoterapiastandardi+voimassa+2015+alkaen+fi.pdf/2264d44d-7952-4a6b-aa90-db6a43148fad.


Terapian toteutus
Terapiaa voidaan toteuttaa terapiatiloissa tai aiempaa useammin kuntoutujan omassa toimintaympäristössä kuten päiväkodissa, koulussa tai palvelutalossa ns. kotikäyntinä. Kotikäynnillä on tarkoitus vahvistaa kuntoutujan suoriutumista omassa arkiympäristössä ja samalla terapian aikana tarpeen mukaisesti ohjata kuntoutujaa itsenäiseen harjoitteluun, sekä kuntoutujan kanssa toimivia henkilöitä tavoitteen suuntaiseen kuntoutumista tukevaan toimintatapaan. Samalla terapeutti voi saada tärkeä tietoa arjen suoriutumisesta ja kuntoutustarpeista. Terapiassa voidaan ohjata fyysisen ympäristön muokkaamiseen kuntoutumista tukevaksi. Tarve kotikäynnille tulee ilmetä kuntoutussuunnitelmassa, mutta sitä ei tarvitse enää erikseen perustella.


Terapia voidaan toteuttaa ohjauksellisena siten, että pieni määrä terapiaa käytetään harvakseltaan, kuntoutujan omaa aktiivista toimintaa ja tarpeen mukaan läheisiä tai muita lähitoimijoita ohjaten. Terapiaa voi suositella myös tiiviinä, intensiivisinä jaksoina (esimerkiksi taitojen harjoittamiseksi) sen sijaan, että terapia jatkuisi jokaviikkoisena ympäri vuoden, vuodesta toiseen. Useaa terapiaa tarvittaessa niitä voidaan toteuttaa myös vuorotellen, jolloin kuntoutujan arjesta ei muodostu liian kuormittavaa. Joustavalla toteutuksella voidaan tukea kuntoutujan jaksamista ja motivaatiota. Tällaiset kuntoutujan kanssa yhdessä sovitut toteutustavat kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, jotta tieto välittyy terapian toteuttajalle ja Kelaan.


Kuntoutujan ja tämän läheisten ohjaus tapahtuu lähtökohtaisesti terapian yhteydessä. Erillisiä ohjauskäyntejä voidaan edelleen käyttää, jos ne ovat tarpeen kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ne voivat olla tarpeen, jos terapian yhteydessä tapahtuva omaisen ohjaus ei ole esimerkiksi kuntoutujan sairauden tai vamman vuoksi mahdollista. Vaativassa kuntoutuksessa ohjauskäyntejä voidaan myöntää lapsen vanhempien sekä nyt myös aikuisen kuntoutujan läheisten ohjaukseen, enintään 10, psykoterapiassa 20 kertaa vuodessa. Ohjauskäynnit tulee suosittaa ja tarve perustella kuntoutussuunnitelmassa.


Terapiassa voi tukea kuntoutumista myös liikunta- tai harrastuskokeilulla, jonka tulee olla tavoitteellista. Tuolloin terapeutti ammattitaidollaan aktiivisesti ohjaa toiminnan sujumista sairauden tai vamman aiheuttamasta suoriutumis- tai osallistumisrajoitteesta huolimatta. Samalla terapeutti ohjaa läheisiä, että harrastus voi jatkua kokeilun jälkeen arjessa.


Terapioiden toteutuksessa painotetaan yhteistyötä paitsi kuntoutujan arjessa toimivien henkilöiden, myös muiden kuntoutusta toteuttavien terapeuttien kanssa. Jos kuntoutujalla on kahta tai useampaa terapiaa terapeutit voivat käyttää osan terapiakerroista yhteistyökäyntinä, jolloin he voivat esim. varmistaa yhteisen tavoitteiden mukaisen toiminnan ja ohjata toisiaan oman ammattinsa näkökulmasta. Yhteistyökäynneissä kuntoutuja itse on mukana.


Terapeutti voi edelleen osallistua verkostokäyntinä (kuhunkin 2 kertaa vuodessa)
kuntoutussuunnitelman laadintaan terveydenhuollossa tai päiväkodissa

  • HOJKS:n laatimiseen koulussa
  • apuvälineen sovitukseen tai käytön ohjaukseen kuntoutujan arjen toimintaympäristössä
  • tutustumiseen kuntoutujan arjen ympäristöön tai yksilöjaksoon liittyvään verkostoneuvotteluun tai kotikäyntiin.

Kuntoutussuunnitelma


Kuntoutussuunnitelma tehdään edelleen

  • julkisessa, kuntoutujan hoidosta vastaavassa yksikössä ja mikäli hoitovastuutahoja on useita, on yhteistyön hyvä näkyä suunnitelmassa.
  • 1-3 vuoden ajalle.
  • kuntoutujan tarpeiden mukaisesti moniammatillisessa työryhmässä, jossa on mukana lääkäri, tai lääkärin toimesta, suunnitelman allekirjoittaa ja siitä vastaa lääkäri.

Erityishuoltopiireissä tehdyt vaativan kuntoutuksen suunnitelmat hyväksytään. Muiden tahojen laatimiin suunnitelmiin tarvitaan kunnan hyväksyntä kuten aiemminkin.


Kuntoutuksen yksilöllisessä suunnittelussa huomioidaan Käypä hoito – suositukset sekä kansalliset, esim. erikoisala- tai sairausryhmäkohtaisesti laaditut hyvän kuntoutuskäytännön suositukset. Kuntoutuksen suunnittelu tehdään aina yksilöllisesti, yhdessä kuntoutujan ja tarpeen mukaisesti hänen läheisensä kanssa, joilla on asiantuntemus siitä, miten arjessa suoriutuminen ja osallistuminen onnistuvat, mikä niitä vaikeuttaa ja mitä tarpeita ja tavoitteita hänellä on. Lisäksi kuullaan tarpeen mukaan hänen arjessaan merkityksellisten toimijoiden, kuten päiväkodin tai koulun edustajan tai avustajan asiantuntemusta kuntoutujan suoriutumisesta arjen tilanteissa. Hyvä käytäntö on pyytää ja liittää mukaan päivähoidon/koulun opettajan palaute arjen sujumisesta, vahvuuksista ja rajoitteista tukemaan kokonaissuunnittelua ja yhteistyötä, mikäli kyseiset toimijat eivät pääse osallistumaan kuntoutussuunnitelman laadintaan.


Toimintakykyä arvioidaan ICF-luokituksen mukaisilla osa-alueilla, kuntoutujan tarpeen mukaisesti. Toimintakyvyn arvioinnissa ja mittaamisessa käytetään luotettavia menetelmiä, joita löytyy Toimia-tietokannasta. Tietokantaan lisätään arviointimenetelmiä ja mittareita Toimia-verkoston kautta http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/. Todellisen suoriutumisen ja osallistumisen kuvaus on keskeistä.


Kuntoutussuunnitelmassa on hyvä ilmetä:

  • sairaus tai vamma, ICD-koodit kuntoutuksen kannalta tärkeysjärjestyksessä (jotta tilastointi, raportointi ja
  • niiden avulla kuntoutuksen kehittäminen onnistuvat)
  • tiiviisti sairauden alkuvaihe, oireet, kehitys, käytetyt hoidot ja apuvälineet
  • opiskelu-, työ- ja muu elämäntilanne
  • aiemmin toteutunut kuntoutus ja sen vaikutukset
  • toimintakyvyn osa-alueiden kuvaus (rajoitteet ja vahvuudet) tutkimus- ja mittaustuloksineen, yksilö- ja
  • ympäristötekijöiden vaikutus suoriutumiseen ja osallistumiseen sekä kuntoutuksen toteutukseen,
  • kuntoutuksen tarpeellisuuden perustelu
  • konkreettiset päätavoitteet arjen suoriutumisen ja osallistumisen mahdollistamisen kannalta
  • tarvittavat kuntoutuspalvelut, sekä niiden määrä, kesto, ajoitus, tiheys, jaksotus, tiivistäminen, vuorottelu,
  • toteutuspaikka, perustelu ohjauskäynneille ja niiden määrä, perustelu omaisen/läheisen osallistumiselle
  • yksilöjaksolle/kurssille
  • ohjaus muuhun kuntoutumista tukevaan toimintaan
  • mahdollisesti palveluntuottajan (toteuttajan) tiedot
  • kuntoutuksen aikainen hoito ja yhteistyö terapeutin kanssa
  • muiden tahojen järjestämien palveluiden tiivis yhteenveto
  • hoidon ja kuntoutuksen seurantasuunnitelma
  • vastuutaho ja yhteyshenkilö yhteystietoineen (johon kuntoutuja/perhe, palveluntuottaja tai Kelan
  • toimihenkilö voi olla yhteydessä).

Kelan järjestämässä kuntoutuksessa tehdään pitkäjänteistä, tavoitteellista ja laaja-alaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vaikeavammaisten kuntoutuksen uudistukset ovat osa tämän kehittämisen tulosta.

Tiina Suomela-Markkanen, asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto